Peetu Lehmus

Ciao!

Vähän turhan pitkä väli pääsi syntymään edelliseen kirjotteluun. Kaikenlaisia ajatuksia hyppii päähän, mistä tekisi mieli kirjoittaa, mutta sitten ei muka ole aikaa tai voimia.

Noh, mihin se aika ja voimat menee? Kuten varmaan osa tietää, Lahden fitness SM lähestyy (joihin siis osallistun) ja kirjoitushetkellä matkaa on alle 20 päivää eli alle 3 viikkoa. Dieetti on tällä kertaa pituudeltaan 13 viikkoa eli nopealla laskutoimituksella 10 viikkoa nyt takana. Lähtökunto oli suht siisti, joten hirveän rajua rasvanpolttokuuria ei ole tarvinnut ottaa. Osaltaan varmaan siksi tämä dieetti on viime kevääseen verrattuna ollut kokonaisuutena ehkä helpompi, mutta ääripäät ovat korostuneet niin hyvinä kuin huonoina päivinä. Fiilis on kuitenkin ollut koko ajan hyvä ja motivaatio korkealla.

Arki mulla on tällä dieetillä vaihdellut vähä päivästä riippuen. Koulua suoritan kaiken muun lomassa ja illat yritän tienata vähän voita leivän päälle. ”Pahimpina” päivinä koululla on oltava 8.30, joka tarkoittaa että herätys aamulenkille on kuuden pintaan. Jos päivä on täysi, pääsee koululta lähtemään 15.45, josta ajellaan parikymmentä kilometriä ja viideksi töihin. Duunina mulla siis pt-hommia, joten melko aktiivista touhua sisältäen paljon seisomista ja kaikenlaista heilumista. Tavallisesti työt kestää 17-20, jonka jälkeen pöperöä naamaan ja omaa jumppaa suorittamaan. Treenin saa aluilleen siis aikasintaan 20.30 ja valmista on siinä 22-23 välillä. Loppuilta menee seuraavaa päivää valmistellessa (kauppareissu, ruuanlaitto, kamojen pakkaus..) ja vaimoa moikatessa. Nukkumaan jos pääsee 01.00 mennessä niin hyvä on.

Helpoimmillaan päivässä ei ole muuta ohjelmaa kuin syömiset ja treenit. Normaalisti viikot ja päivät ovat näiden väliltä. Keskimäärin nyt on ollut helpompaa kuin keväällä, jolloin tein dieetin lopun työharjoittelua.

Mutta jälleen dieetti on mennyt todella nopeasti! Heinäkuussa kun hommaa aloitteli, tuntui lokakuu todella kaukaiselta. Nyt se on jo ovella. Kuntoa olen jatkuvasti verrannut kevään vastaavaan aikaan. Kyllä tässä koko ajan ollaan sellainen pari viikkoa oltu kevättä edellä. Heikkouksia on hiottu ja vahvuuksia vahvistettu entisestään. Kaikinpuolin voin luvata parempi kuntoisen ukkelin lavalle.

Kauheasti yleensä korostetaan dieetin vaikeutta ja sitä pahaa oloa jota se aiheuttaa. Kyllä, dieetin kuuluu olla välillä haastavaa kun pusketaan kroppaa äärirajoille. Luonnollisesti. Mutta onko se sitä koko ajan? Ei todellakaan. Omalla kohdalla dieetillä tuntuu olevan helpompi olla kuin ns. offilla. Kaikki on ennalta määrätty ja suunniteltu, ei tarvitse kuin noudattaa ja suorittaa.

Kaikki mielialanvaihtelut, voimattomuuden tunteet, ylpeys omasta tekemisestä, mielitekojen hallinta,kropan muutokset ym ym ovat jotain sellasta mitä jokaisen tulisi kerran elämässä kokea. Silloin pienempienkin asioiden ja arvojen arvostus nousisi kummasti sekä maailma avartuisi. Hyviä ja huonoja päiviä tulee ja menee muutenkin, dieetillä ääripäät korostuvat, mutta kyllä se yleisfiilis ja vointi on vaan todella hyvä ennen kuin sitten se viimeinen ja raskain kolmannes alkaa. Silloin mennään ihan sydämellä ja asenteella, mutta on se sen arvoista. Kokeile vaikka.

Tähän loppuun vähän kuvamateriaalia viime viikoilta: